Vapaapäivän asu ja opiskelupohdintoja

Moikka! Näin pähkinänkuoressa, kuluneen viikon parhaita juttuja ovat olleet kivat kirppislöydöt, tehokkaat tanssitunnit ja se jo viime postauksessa kertomani, vegaanimpi ruokakokeilu. Olen mennyt aikaisin nukkumaan, minkä myötä olen ollut älyttömän paljon pirteämpi ja positiivisempi. Sain myös vihdoin vähän selvennystä suunnitelmiini tulevien kirjoitusten, valmistumisen sekä kouluun hakuun liittyen. Monet kysymykset ja pulmat, jotka olivat jo pitkään vähän painaneet mieltä, selvenivät huomattavasti. Mikäli kaikki menee jotakuinkin suunnitellusti, valmistun heti 2016-2017 vuodenvaihteessa. Silloin olen saanut kasaan loput pakolliset kurssit, ja saan lukion päättötodistuksen. Ja heti tulevana keväänä on sitten tiedossa ensimmäinen hakuni.

Olen tässä hiljattain myös tiedostanut itsessäni ominaisuuden, joka vaikuttaa minussa ihan valtavasti, ja joka toisaalta on myös vähän syönyt koulumotivaatiotani tänä syksynä. Meteli, melusaaste, kovat äänet - niiden sietäminen. Melu on rasite ihmisen terveydelle, mitä lukuisat tutkimukset ja ihmisten kokemukset todistavat. Ihmisten välillä on tietenkin varmasti suuria eroavaisuuksia melun sietämisen suhteen, mutta itse olen tullut siihen johtopäätökseen, että harva asia imee minusta niin paljon energiaa kuin meteli. Olen viettänyt lapsuuteni esikouluikään saakka kotona ja muistan, kuinka jo ihan pienenä lapsena nautin hiljaisuudesta ja rauhassa olemisesta. Se on varmaan sellainen ominaisuus, joka on aika vahvasti juurtunut osaksi persoonaani, ja tuntuu, että vain vahvistunut ajan saatossa.

Kun teen jotain keskittymistä vaativaa, tarvitsen rauhallisen ympäristön, mitä koulu ei valitettavasti tarjoa. Koulussa on jotenkin niin kova meteli, olipa kyseessä oppi-, väli- tai hyppytunti, etten pysty keskittymään siellä kunnolla. Koko ajan vain odotan kotiin pääsyä ja hiljaista työtilaa. 

Koulussa on kuitenkin joka päivä käytävä, ja kun illalla tulee kotiin, tuntuu että energia on, jos ei nyt nollassa, niin kuitenkin vähissä. Tämän vuoksi odotankin innolla lukiosta valmistumista ja jopa tulevaa pääsykoeurakkaa. Odotan sitä, että saan tehdä itselleni sopivan aikataulun, ja alkaa lukea ja laskea rauhassa oman suunnitelman mukaisesti, omaan tahtiin. Ajatus siitä tsemppaa jaksamaan ja panostamaan tänä keväänä. 

Ja kirjoituksista puheenollen, lukuaikatauluni niin sanotusti laahaa vähän, mutta yritän pikkuhiljaa kiriä siinä. Nyt pitäisikin vaan alkaa ihan tosissaan tsemppaamaan matikan kertaamisen suhteen, sillä sen kanssa minulla on kaikista eniten tekemistä. Myös äidinkielen tekstitaidon koe lähestyy kovalla vauhdilla, mikä jo vähän jännittää .. 

Vielä eilen kuitenkin päätin nauttia opiskeluvapaasta lauantaista. Sen kunniaksi lähdimme mamman kanssa, kuten perinteisesti, käymään kirppiskierroksella ja ruokakaupoilla. 

Päivän asukuvissa on jotenkin kovin kylmän näköistä, vaikka eilen oikeastaan oli ensimmäinen ''lämmin'' päivä pitkään aikaan, ja ylipäätänsä mahdollista pyörähtää ulkona ottamassa asukuvat :D

Esprit:in pikkulaukku on aiempi kirppislöytö..

Kuten myös tämä Marimekon paita - yksi suosikeistani :) Kaulakoru oli 5-vuotiaan Lempin tyylin ehdoton kulmakivi. Koru oli minulla lapsena kovassa käytössä, ja yhä edelleen se aina välillä on osana asua. Sellaiset vaatteet ja asusteet, joilla on oma historiansa ja sen myötä tunnearvoa itselle, ovat kyllä ihan parhaita.

Luottokenkäni pääsivät taas matkaan mukaan.

Mukavaa sunnuntai-päivää ja alkavaa viikkoa teille! 

ps. Vastailen aivan pikimmiten edellisiin postauksiin tulleisiin kommentteihin! :)