sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Keitä te olette?


Lukijat-gadgetin, blogini lukijoiden profiilit eivät auenneet minulla normaalisti pitkään aikaan.
Vasta tänään huomasin (itseasiassa tätä postausta kirjoittaessani) että nyt lukijat-gadgetin profiilit avautuvat taas! Olen niin iloinen, sillä noin vuoteen en ole saanut lukijoideni profiileja auki, ja siksi en ole voinut selailla heidän blogejakaan. Tämä ilta meneekin varmaan lukijoideni profiileja surffatessa..

toissakesänä mustikoiden siivoamista kesälaiturilla

Minulla on kuitenkin jäänyt pitkältä ajalta tarkistamatta uusien lukijoiden blogit, ja blogini lukijakunta on muutenkin varmasti muuttunut tässä vuosien saatossa. Siksi pyytäisinkin, että kertoisitte minulle, keitä te olette.

Toivoisin etenkin linkkejä blogeihinne. Niitä olisi ihana saada, jotta pääsisin kurkistamaan myös teidän elämäänne ja ikään kuin tutustumaan teihin. Kertokaa siis ihmeessä kommenttilla jotain itsestänne tai laittakaa linkkiä! :)

Gluteeniton jouluhuussi


Tänään ajattelin esitellä teille ihka ensimmäisen piparkakkutaloni. Tai no oikeastaan siitä tulikin piparkakkuhuussi, jonka pelkistetty muotoilu ei välttämättä paljasta sitä valtavaa työmäärää, joka tähän rakennelmaan kätkeytyy :D Koska se ei ole mikään salaisuus, myönnän, että olen paistanut palat tähän ulkomuodoltaan näinkin yksinkertaiseen taloon aika moneen kertaan. Kerran jo vähän luovutin, ja kokeilin kaupan vehnätaikinaa. Totesin kuitenkin myös sen puutteelliseksi, ja jatkoin gluteenittoman reseptin hiomista.

Ulkomuotonsa suhteen tämä piparkakkuhuussi on (etenkin piparkakkutaloja enemmän väsäilleen silmään) ehkä vähän sellaista ala-asteelaisen tasoa, mutta pakko myöntää, että itse olen tyytyväinen tähän väkerrykseen. Onhan tämä kuitenkin ensimmäinen piparkakkutaloni. Ja jokin papukaijamerkki pitäisi kyllä saada tällaisen kotitekoisen gluteenittoman piparkakkutaikinan kanssa taistelusta.. Mutta siis lopulta, lopulta sain kokoon gluteenittoman taikinan, jota on helppo kaulia: se on pehmeää mutta sitkoista. Maku ja rakenne onnistuivat, ja kaiken lisäksi sokerin ja voin määrää on nipistetty, eli taikina on perinteisten ohjeiden mukaan valmistettuja kevyempää. Sellaista sitkoa, jonka venhä saa aikaan, on gluteenittomassa leivonnassa hyvin vaikeaa saavuttaa, joten piparit luonnollisestikin ovat hieman helpommin murenevia, kuin vehnäjauhoista tehdyt. Tämä resepti on kuitenkin gluteenittomaksi todella hyvä. Kokeilen vielä yhden piparisatsin tällä ohjeella, ennen kuin julkaisen reseptin täällä.

Seinät päätin jättää koristelematta, joten katosta sai tulla leikkisän värikäs katseenvangistija. Taloa kiertää vaahtokarkkiaita, jonka osaset on liimattu alustaan ja toisiinsa sulalla toffeella. 
Tähän väliin kuvia parista hieman epätoivoa herättäneestä työvaiheesta:
Yritin siis alunperin tehdä harjakattoista taloa, mutta kuten kuvasta näkyy, se ei oikein mennyt putkeen. Tosin silloin taikina oli vielä vähän liian murenevaa sorttia. En sitten kuitenkaan jaksanut enää kokeilla harjakatollista pömpeliä, sillä tässä vaiheessa myös sulan toffeen käyttäminen liima-aineena oli osoittautunut hieman hankalammaksi, kuin kuvittelin. Ensi jouluna ehkä uskallan jälleen kokeilla harjakattoa - sillä huomattavasti onnistuneemmalla versiolla taikinasta.

Toisessa kuvassa olimme siskojeni kanssa juuri saaneet seinät pysymään pystyssä. Toffee oli jähmettynyt ja uskalsimme laskea kädet irti seinistä. Katsoessamme taloa vähän kauempaa alkoi kuitenkin vähän naurattaa. Totesimme, että tässä mökissä ainakin tuuletus pelaa :D Myöhemmin kuitenkin löytyi ratkaisu myös näille nurkille, joista vähän veti.

Tämän piparkakkutalon haasteet:
  • gluteenittoman taikinan reseptin hiominen tarkoituksenmukaiseksi (kuitenkin voin ja sokerin määrä minimoiden)
  • sulatetun toffeen käyttäminen seinien liimaamiseen (koska sulatettu sokeri maistuu mielestäni jotenkin ällöltä)
  • palojen pieni epäsymmetrisyys ja alustan epätasaisuus
  • itse tekijän kokemattomuus piparkakkutalojen suhteen

Tämän piparkakkutalon kuitenkin pelastivat:
  • kärsivällisyys 
  • siskojen Veeran ja Linnean auttava käsi
  • arkkitehtuuri - talon yksinkertainen laatikkomalli
  • komea katto
  • sokerimassa nurkkien tiivisteeksi
  • no ne jouluvalot tietenkin - piste (ehkä vähän vinon) i:n päälle

Oletteko te leiponeet piparkakkutaloja tänä vuonna, millaisella menestyksellä?

maanantai 14. joulukuuta 2015

22 käärmettä


Vaskikäärme-korut olivat ensimmäisiä hienompia korujani. Eilen kokoelmani täydentyi rannekorulla, mikä ilahdutti minua suuresti. Olin vain haaveillut kyseisestä rannekorusta jo pidemmän aikaa.
Nämä käärmeet vaan jollain tavalla kiehtovat minua, ja pyöreä, kierteinen muoto miellyttää silmää. Sain sarjan ensimmäiset osat lahjaksi pienempänä, muut vähän myöhemmin. Vuosien saatossa olen alkanut vielä paremmin ymmärtää kauniiden korujen päälle, ja alkanut pitää näistä koruista yhä enemmän. 
Sanotaan, ettei materiaan saisi kiintyä, mutta valehtelisin jos väittäisin, ettei näihin koruihin olisi alkanut muodostua myös tunnearvoa. Omasta, itselle tärkeästä korusta alkaa usein pikkuhiljaa tietyllä tapaa kasvaa pala kantajaansa. Korussa tiivistyy osa omistajansa tyyliä ja lopulta kenties myös pieni pala persoonaa. Laskin, että nythän minulla on jo 22 kierteistä käärmettä, jotka pääsevät nykyään yhä useammin yksityiskohdaksi asuihin.


Kalevalan korut muutenkin ovat mieleeni, etenkin vähän vanhempi tuotanto. Niissä on jotain sellaista, mistä pidän kovasti. Kalevalan koruissa yhdistyvät mielestäni tyylikkyys ja myös tietynlainen käytännöllisyys, mikä tekee koruista sopivia niin arkeen kuin juhlaan. Lisäksi tällainen pronssinen väri kuluu mielestäni kauniisti.



Onko teillä jokin suosikkikoru tai -sarja Kalevalalta tai haaveiletteko jostain tietystä korusta? :)

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Täysin kierrätetty


Moikka taas! Täällä kirjoittelee joku jo ihan lomafiiliksissä oleva.. Ensi viikolla on kyllä tiedossa vielä ainakin äidinkielen esseepreliminääri sekä muutama opotunti, mutta muuten koulujutut alkavat tältä vuodelta olla pulkassa. Viime perjantaina oli vuoden viimeinen tanssitunti, eli ensi viikko tulee olemaan ihan tosi rento. Ihanaa taas oikein ajan kanssa tehdä blogia, miettiä vaatejuttuja, leipoa, tehdä käsitöitä.. 
Eilen vietimme pieniä pikkujouluja setäni mökillä. Saunoimme, pelasimme korttia, söimme ja avasimme pullon kuohuvaa loppuillasta. Tänään ilahduin saamastani lahjasta, joka oli kuulema myöhästynyt 18-vuotislahja. Sain upean rannekorun, josta olin pitkään haaveillut. Tämän päivän asukuviin se ei kuitekaan ihan ehtinyt, mutta tulee varmasti näkymään seuraavassa asussa. 

Vasta ollessani kirjoittamassa tätä postausta tajusin, että tämän asun vaatekappaleista jokainen on kirppikseltä. Kyseessä on siis täysin kierrätetty asu. Olen nyt syksyn aikana (tai no pääasiassa mamma on) löytänyt vaikka mitä kivaa kirppiksiltä. Olikin tosi mukava taas pitkästä aikaa koota yhteen asukokonaisuus ja napata siitä kuvat tänne blogiin. Tässä siis tämän päivän ruskeanpuhuva, täysin kierrätetty asu:  
Asun Dr denim -farkut ovat siskoni Veeran tekemä huippuhyvä kirppislöytö. Minulla alkoi jo pikkuhiljaa olla päänvaivaa siitä, että mustat farkkuni vetelivät viimeisiään. En oikein olisi viitsinyt ostaa uusia, vaan katselin että jos vaikka kirppikseltä sattuisi löytymään jotkut. No, itse en löytänyt hyviä, mutta ei mennyt kauaakaan, kun Veera oli kiikuttanut minulle kirppiksiltä kolmet mustat denimit ja kaiken lisäksi sain yhdet mustat farkut Anetelta. Nyt ei ainakaan ole pulaa mustista farkuista vähään aikaan! :D
Kalevala Lintunen-rannekoru on lainassa pikkusiskoltani Linnealta :)
Kirppiksellä kierrellessä kannattaa katsella myös itselle hieman reilun kokoisia villa- ja neulepaitoja, sillä ne toimivat kivasti kauluspaidan päällä. Varsinkin talvella tällainen setti on paitsi ihanan lämmin myös tyylikkään näköinen.
Tämäkin nahkalaukku on kirppislöytö. Pidän tästä laukusta kovasti, sillä se on tietyllä tavalla asiallinen mutta kuitenkin rento. Nahka alkaa olla jo vähän kuluneen näköistä, mutta se on omiaan kertomaan laukun tarinaa. On mielestäni aina yhtä jännä miettiä, kenellä ja kuinka pitkään jokin kirppikseltä löytynyt vaate tai asuste on ollut käytössä, ennen kuin se saa uuden omistajan ja ikään kuin uuden kappaleen tarinaansa. Voi olla, että tämäkin laukku on vuosia, kenties vuosikymmeniä ollut jonkun suosikki ja kovassa käytössä.
Pomarit, oikein kunnon suomalaiset ''mummokengät'' osuivat heti silmääni viime keväänä kirppistä kierrellessäni. Kenkien väri on mielestäni kaunis ja tykkään muutenkin tosi paljon tällaisista vanhoista nahkakengistä. Hintakin oli kohdillaan: 2 euroa. Kotimaiset, etenkin vähän vanhemmat nahkakengät ovat usein huolellisesti tehdyt ja materiaali on laadukasta. Sen kyllä tuntee jalkaan, kun kengät ovat laadukkaat. Nämä kengät itseasiassa ovat yhdet parhaista kengistäni. Ne ovat tukevan tuntuiset ja istuvat jalkaan ihan uskomattoman hyvin. Kyllä kierrätys kannattaa!

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Tanssia, viikunoita ja yo-tuloksia


Moikka! Tänään aamupäivällä julkaisinkin teille jo kierrätyspakettipostauksen, mutta näin heti perään ajattelin vielä vähän kertoa viimeaikaisia kuulumisia. Otsikossa onkin jo vähän otteita tämän postauksen sisällöstä. Kuvakollaasiin ja teksteihin olen koonnut joitain asioita, joita elämääni ja arkeeni on viime aikoina kuulunut:


1. Sain ensimmäistä kertaa kukan tanssinäytöksissä ;D

2. Pikaselfie ennen viimeistä tanssin joulunäytöstä. Jalat ja koko kroppa tuntuu jotenkin niin raskaalta ja väsyneeltä kolmesta peräkkäisestä tanssiviikonlopusta. Tanssi''putki'' alkoi marraskuun lopulla Helsingissä, ja jatkui sitten oman tanssikoulumme joulunäytösten merkeissä seuraavat kaksi viikonloppua. Tänään onkin ensimmäinen vapaapäivä pitkästä aikaa Olen nauttinut itsenäisyyspäivästä rennoissa tunnelmissa. Kohta lähdemme mamman kanssa käymään vielä pienellä iltalenkillä.

3. Marraskuun lopulla olimme Nykytanssipaletti-tapahtumassa tanssimassa. Esitimme nykytanssiopettajamme koreografioiman tanssin Echoes of the past. Esiintyminen oopperan lavalla suurelle yleisölle oli aika jännittävää ja lavalla tuli aika huikea fiilis. Oli myös tosi mielenkiintoista päästä näkemään oopperan esiintyjien tiloja. Pukuhuoneeksi saimmekin erään oopperan tanssijan henkilökohtaisen pukuhuoneen. Sunnuntaina kävimme katsomassa upean nykytanssiteoksen SEE | OBEY, joka oli todella vaikuttava, ajatuksia herättävä ja teknisesti jotain sellaista, mitä en ole koskaan aiemmin nähnyt. Koko esityksen mietin, miten ihminen voikaan liikkua niin sulavasti ja liike olla kuin katkeamatonta jatkumoa. Viikonloppu Helsingissä oli tanssin, ja muunkin kokemani ja näkemäni puolesta todella antoisa.

4. Helsingissä yövyimme hotelli Helkassa, jossa söin seuraavana aamuna oikein pitkän kaavan mukaisen aamupalan :D

5. Kuten perinteisesti, koulujuttuihin on uponnut oma aikansa. Niin matikassa kuin fysiikassakin on viimeinen kurssi menossa, ja äidinkielessä ollaan jo hyvää vauhtia aloitettu yo-kokeeseen valmistautuminen ja perehtyminen. Kevään ylioppilaskirjoitukset lähestyvät ja jännittävät jo vähän. Ensi keväänä minulla on vuorossa äidinkieli, biologia ja matikka.
Syksyn ylioppilaskirjoituksen tulokset tulivat jonkin aikaa sitten. Ruotsista sain tavoittelemani L:än, mistä olin tosi tyytyväinen. Kuten aiemmin kirjoittelinkin, kemian yo-kokeisiin luku käynnistyi kesällä hyvin, mutta loppuosa alueesta jäi vähän hatarammalle kertaamiselle, mikä näkyi yo-kokeen tehtävien pisteissä. Syksyllä olin päättänyt, että panostan pääasiassa ruotsiin ja siihen työmäärään nähden, minkä sitten tein kemian eteen, yo-koe meni yllättävän hyvin. Arvosana kemian osalta jäi siis yhden pisteen päähän E:stä, eli tuli M:nä takaisin. Se yksi piste toisaalta kuitenkin vähän harmittaa - niin lähellä.. Käyn varmaan uusimassa kemian jossain vaiheessa, sillä minun on joka tapauksessa palautettava se taas mieleeni, kun alan valmistautua pääsykokeeseen.

6. Useampana iltana, makeanhimon yllättäessä, olen leiponut tällaisia älyttömän nopeita ja helppoja gluteenittomia banaani-suklaahippukeksejä. Niissä rasvana on pieni määrä kookosöljyä, ja sokeria en ole lisännyt taikinaan lainkaan. Voisin joku päivä julkaista simppelin reseptin, joilla näitä keksejä teen.

7. Viime viikolla tein perheelle iltapalaksi lämpimiä uunivoileipiä.

8. Hetki ennen tonttupartio-tanssiesitystämme kokeilimme vielä yhden esityksessä olleen noston. Kuvassa yläilmoissa liitelee ystäväni Ilona.

9. Kuivatuista viikunoista on tullut herkkupäivieni ykkösjuttu! Ihastuksissani olen jo ehtinyt testata monet eri merkit ja laadut, ja parhaaksi tähän mennessä todennut Pirkka luomuviikunat. Ne ovat ihanan pehmeitä ja kilohinnaltaan edullisia.

Tällaista siis tällä kertaa. Ensi viikolla alkaa tämän vuoden viimeinen koeviikko, ja ensi perjantain tanssitunnit tulevat olemaan tämän vuoden viimeiset. Lähestyvä joululoma saa minut niin hyvälle mielelle.. :)

Luovu lahjapaperista - tee kierrätyspaketti


Mitäpä jos tänä jouluna luopuisit lahjapaperista, ja sen sijaan käärisit joululahjat kierrätysmateriaaleihin? Kierrätyspaketti on sekä ympäristöystävällinen että persoonallinen vaihtoehto. Kierrätyspaketissa on mahdollista hyödyntää lähes mitä tahansa kierrätys- tai ylijäämämateriaalia. Kierrätyspaketit vähentävät joululta jäävän jätteen määrää, ja mikä parasta, ne voi käyttää uudelleen seuraavana jouluna. Kierrätyspaketin voit tehdä esimerkiksi vanhasta kauluspaidasta. Pääsin mukaan toteuttamaan L&T:n kierrätysjoulu-teemaista kampanjaa, ja ajattelin jakaa sivulle toteuttamani ohjeen myös teille täällä blogin puolella :)


KAULUSPAITAPAKETTI

Kauluspaitapaketin tekoon tarvitset vanhan kauluspaidan, jonkinlaisen nauhan koristeeksi, ompelukoneen sekä perusompeluvälineet: sakset, neuloja ja lankaa. Valitse kauluspaidan koko lahjan koon mukaan. Pienten lasten  kauluspaidasta tehtyyn pakettiin voit kääriä pienen lahjan, suurempi paketti syntyy puolestaan miesten kauluspaidasta.

1. Napita kauluspaidan napit kiinni ja käännä paita nurinperin. Ompelemisen helpottamiseksi kiinnitä paidan etu- ja takaosa yhteen muutamilla nuppineuloilla.


2. Ompele paita ''pussukaksi'' ompelukoneen suoralla ompeleella, yläkuvassa näkyvän katkoviivan mukaisesti.



3. Leikkaa ompeleen ulkopuolelle jäänyt kangas, eli hihat ja helman ylimääräinen kangas pois. Voit halutessasi huolitella reunan sik-sak-ompeleella. Voit  ommella myös pääntien kiinni, mikäli haluat.

4. Käännä paita takaisin oikein päin, ja kiinnitä nauha rusetille kauluksen ympärille.

PAKETTIKORTTI KAULUSPAITAPAKETTIIN 

Ompele kauluspaitapakettiin yksityiskohdaksi uudelleen käytettävä pakettikortti. Pakettikorttiin voi hyödyntää paidasta jääneitä jämäpaloja, kuten hihoja.



1. Leikkaa kaksi saman kokoista suorakulmiota. Palat kannattaa leikata hihojen suista, koska niissä kangas on kaksinkertaista, jolloin aukosta ei näy taustakankaan nurja puoli. Minimoi ompelutyö etsimällä vaatteesta valmiiksi huoliteltuja reunoja. Esimerkiksi näissä paloissa pystysuorat reunat olivat valmiiksi huolitellut, joten niihin ei tarvinnut tehdä sik-sak-ommelta.

2. Leikkaa toiseen suorakulmioon reikä.


3. Huolittele reiän reunat sik-sak-ompeleella.


4. Ompele suorakulmot yhteen ylä- ja alareunoistaan tiheällä sik-sak-ompeleella. Ompele oikea reuna umpeen suoralla ompeleella.



5. Koristele pakettikortti esimerkiksi paidan hihoissa olleilla napeilla ja kiinnitä pakettikorttiin kiinnitysnaru. Sujauta pakettikortin sisälle nimilappu. Kuten pakettikin, myös pakettikortti on uudelleen käytettävä. Kierrätyskartongista voi leikata uuden nimilapun, kun lahjan antaa seuraavalle.


Kierrätyspaketti on paitsi omaperäinen, myös saajalleen ikimuistoinen.


Tässä vielä muutamia ideoita erilaisiin kierrätyspaketteihin. Paketin voi tehdä esimerkiksi käytetystä paperikassista, jonka tuunaa kierrätyslehdistä leikatuilla, sisällöstä vinkkiä antavilla kuvilla. Trikootoppiin voi ommella pohjan, ja olkaimet kätevästi kietaista solmulle. Voit myös kääriä lahjan vaikkapa pirtsakkaan retrokankaaseen. Hyödynnä tilaisuutesi, mikäli kierrätyskeskuksessa tai kirpputorilla törmäät laatikkoon, josta saa ottaa rikkinäisiä tai muuten viallisia vaatteita ja kankaita ilmaiseksi. Yksityiskohtana paketissa voi hyödyntää ihan mitä vain kierrätysmateriaalia: vanhoja pakkausmateriaaleja, tilkkuja, muovinauhaa, heijastimia... Keräile kierrätyskeskuksien laareista kaikkea, mikä silmää miellyttää, ja anna mielikuvituksen lentää. Inspiroivia paketointihetkiä kierrätyksen parissa!