Gluteenittomana sekä stressittömänä kiitos

Hei rakkat lukijat ja seuraajat :) Viime aikoina olen pohtinut monenlaista: ensi vuotta, tämän kevään opiskelua, itseni toteuttamista, käsityöjuttuja, omaa terveyttä sekä tietenkin tulevaa kesää. Minä suurinpiirtein lasken minuutteja, milloin kesäloma alkaa.. Vaikka pitäisikin elää hetkessä, tiedän.. 

Nykyään stressaan aivan liikaa, aivan liian monesta asiasta. Koulujutut ehkä ovat pääosin syy siihen. 7. ja 8. luokan aikana arvosanani paranivat paranemistaan, mutta en kuitenkaan ottanut stressiä lähes mistään. Silloin nautin opiskelusta ja hyvistä koenumeroista. Luokallani oli ystävä, jonka kanssa motivoimme toisiamme ja otimme yteisiä tavotteita. Laitoimme kaiken peliin, jotta saisimme historian kokeesta kympit, vaikkei historia edes kiinnostanut meitä kumpaakaan. Ostimme herkkuja ja luimme yhdessä myöhään yöhön. Aamulla herätyksen soidessa torkutimme ainakin 10 kertaa, ja pian olikin jo juostava kouluun. Silmäpussitkin vaan naurattivat. Välillä meitä vähän katsottiin vinoon, kun luettelimme ulkoa opettelemiamme rimpsuja New Yorkin pörssiromahduksen syistä. Saimme kokeesta kympit, ja juhlistimme sitä yhdessä leipomalla esimerkiksi ihanaa kääretorttua, jonka nimesimme milloin miksikin.. 

Ystävä muutti pois. Nykyään on kaikki koulujutut tuntuvat todella pakonomaiselta: ''On pakko tehdä tämä hyvin, se vaikuttaa niin paljon numeroon.'' En enää nauti niiden aineiden opiskelusta, joista oikeasti pidän, koska kaikkiin aineisiin 100% panostaminen vie minusta mehut kokonaan. Tuntuu, että olen yksin kaikkien tavoitteideni kanssa. Kymppi kokeesta on itsestäänselvyys, eikä palkinto ahertamisesta, kuten ennen. Minulle ei jää aikaa, eikä energiaa tehdä asioita, joista pidän. Lukisin vapaa-ajalla ruotsin -ja englanninkielisiä kirjoja, tekisin ehkä huvikseni matikan haastavia extra -tehtäviä sekä perehtyisin tarkemmin fysiikan kappaleeseen, mutta se tuntuu aivan mahdottomalta ajatukselta, en ehdi. Mamma sanoo monesti minulle: 

''Lempi, ei yksi ihminen voi ehtiä tekemään kaikkea.'' 

Se on totta, mutta on niin vaikeaa karsia tärkeitä asioita, laittaa niitä tärkeysjärjestykseen. 

Haluan menestyä koulussa. Mutta onko sillä väliä, onko keskiarvoni 7 vai 10, kun tiedän joka tapauksessa pääseväni kouluun, johon haen. Onko sillä väliä, onko englannin numeroni 9 vai 10? Ysin saan, kun luen kielioppijutut ja sanat muutaman kerran läpi. Kympin saan, kun istun 6 tuntia työpöytäni ääressä, ja opiskelen kaikki mahdolliset sanat, rakenteet ja muut värikkään kirjan ''tilpehöörit.'' 

Okei, täytyy myöntää, että olenhan minä aika kunnianhimoinen, mutta välillä tuntuu, että opiskelen liikaa. Onko mahdollista opiskella liikaa? Kaikki painottavat opiskelun merkitystä tulevaisuuden kannalta, mutta haluanko käyttää nuoruuteni vain opiskeluun? 

Haluan tanssia. Mutta entä kun kaksi tuntia viikossa ei vain riitä. Minulla on nyt periaatteessa 7 tuntia viikossa, mutta  kun yhdestäkään en ole valmis luopumaan.

Haluan tehdä käsitöitä. Olen suunnitellut jo valmiiksi ainakin 15 erilaista työtä, mutta yhtäkään en ole ehtinyt toteuttaa. Aina, kun istun lattialle virkkaamaan, minusta tuntuu, että voisin yhtä hyvin käyttää aikani vaikkapa kokeisiin lukemiseen, ja tulee tavallaan huono omatunto. Sama pätee myös blogiin kirjoittamisen kanssa.

 Haluan lenkkeillä enemmän Paavon kanssa, ja tehdä ruokaa. Perehtyä ruokavalioon, sen toteuttamiseen. Käydä ehkä salillakin joskus, ja juoksemassa. Haluan viettää enemmän aikaa ystävien kanssa ja leipoa..

Johan tuokin tarina taas venähti pitkäksi :D Tuntuu todella hyvältä kirjoittaa mielessä pyöriviä asioita. Tästä pullasta onkin hyvä jatkaa. Se oli viimeinen pulla seuraavaan 4 viikkoon. Aloitan nimittäin kokeilun kannalta gluteenittoman (eli käytännössä viljattoman) kuurin. Minulla on ollut monenlaisia ongelmia vatsan kanssa, ja haluan todella selvittää syyn ja olen valmis kokeilemaan monenlaista, ja tästä päätimme terveydenhoitajan kanssa aloittaa..

Nyt alan myös kiinnittämään huomiota terveyteeni muutenkin. Sen lisäksi, että syön monipuolisesti ja liikun, aloitan tällaisen Boris -maitohappobakteerijuoman nauttimisen päivittäin. Se on todella terveysvaikutteinen ja kehuttu tuote. Käytän nyt antibiootteja ihoon, joten kehon ''hyvästä'' bakteerikannasta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Kirjoitan teille tarkempaa esittelyä tästä tuotteesta, kun olen käyttänyt sitä vähän aikaa :)

Sitten tietenkin vitamiinit. Tällä hetkellä syön d-vitamiinia, b-vitamiinia sekä välillä myös magnesiumia.

Sitten uusimmat tuttavuudet! :) Vaihdoin kalaöljykapselit rehelliseen kalaöljyyn, joka muuten maistuukin ihan rehellisen hirveältä! Pidän aina nenästä kiinni ottaessani tämän, muuten se ei mene alas :D Sitten vehnänalkioöljy, jossa on myös todella tärkeitä vitamiineja. Nämä öljyt on hyvä ottaa aina yhdessä, koska ne ikään kuin ''täydentävät toisiaan'' ja näin tehoavat paremmin.

Myös hiukset saavat erityiskohtelua tästä lähtien! Sain tällaisen palashampoon, josta olen aiemminkin kirjoittanut teille. Pidän tästä tuotteesta todella paljon! Käytössäni on viimeksi ollut tea tree -palashampoo, mutta se tuntui vähän liian kuivattavalta minun hiuksilleni. Siksi otin käyttööni tämän tutun ja turvallisen kehäkukka -palan, jonka olen jo aiemmin todennut erittäin hyväksi.

Sitten vielä harja, jota olen jo pitkään himoinnut. Tangle Teezer on todella tunnettu, hellävaraiseksi kuvailtu hiusharja. Se jakaa mielipiteitä, toiset pitävät hurjasti, ja toiset taas sanovat sen olevan ihan tavallinen. Minä kuitenkin lähden kokeilemaan tätä harjaa innolla! Sekä palashampoon että harjan sain Katriinan Kaupalta palkaksi tet-harjoitteluni jälkeen, kiitos niistä Virpi :) Kaupalla oli todella mukavaa, ja opin paljon kaikenlaista tärkeää.

Onko teillä kokemuksia Tangle Teezer -harjoista? Onko se kaikkien kehujensa arvoinen? :)