torstai 7. huhtikuuta 2016

Näin on mennyt noin niinku omasta mielestä


Moikka! Täällä kirjoittelee eräs lomaileva yökukkuja.. Ajattelin tulla kertomaan vähän tämän kevään kuulumisiani ja mielessäni pyörineistä koulujutuista. Lähinnä yo-kirjoituksiin lukemisen ja valmistautumisen vuoksi blogini on ollut aika hiljainen tänä keväänä. Tämän viikon alussa tosiaan sain vielä viimeisetkin alustavat yo-pisteet. Pitää tietenkin muistaa, että alustavat pisteet voivat vielä muuttua suurestikin, mutta joka tapauksessa, antavathan ne vähän suuntaa ja hajua siitä, mitä toukokuussa kenties on odotettavissa, kun tulokset tulevat julki.

Kuten aiemmin kirjoittelin, äidinkielen tekstitaito ei kohdallani mennyt ihan nappiin. Alustavien tulosten mukaan kaksi tehtävää meni hyvin, ja se kolmas, joka minulla jäi aivan kesken, ei odotettavastikaan niin hyvin. Sain tästä kahden kappaleen nysävastauksestani kuitenkin sen verran pisteitä, että jäi kovasti harmittamaan se, etten ehtinyt tehdä sitä loppuun. Minun olisi vaan pitänyt pitää pää kylmänä, ja kirjoittaa kynä sauhuten vielä ne asiat, jotka mielessäni olivat, eikä vaan ikään kuin luovuttaa. Oli koe mikä tahansa, ei koskaan kannata antaa periksi sellaiselle '' No ei tämä nyt varmaan ole sinne päinkään, en minä osaa '' -ajatukselle. Tälläkin kertaa nimittäin osoittautui, että hieman runsaamalla itseluottamuksella tuo tehtävä, joka sai minut pahemman kerran epäilemään omaa osaamistani, olisi oikeasti kannattanut edes yrittää kirjoittaa loppuun, vaikka kello oli jo ''tuhat''. Pisteitä nimittäin olisi takuulla tullut enemmän, jopa yhtä paljon kuin muista, niistä hyvin onnistuneista, vastauksistani. Toisaalta, turha sitä on kuitenkaan enää pähkäillä. Virheistään oppii :)

Esseekokeessa valitsin kolmosen, jossa oli tehtävänantona kirjoittaa melusta valitsemastaan näkökulmasta. Kokeessa oli useampi muukin tehtävä, joita olisin mielelläni pohtinut ja joista olisin voinut kirjoittaa, mutta päätin tarttua tuohon melu-aiheeseen, koska se tuntui sellaiselta varmimmalta vaihtoehdolta. Esseestä ei mielestäni tullut ollenkaan mitään parhaimpia tuotoksiani, (mikä yo-kokeessa kai olisi tarkoitus..) mutta ainakin omalla kohdallani olen huomannut, että sellaisen esseen, joka on itseltään aivan parasta antia, kirjoittamisessa pitää aina ottaa tietynlainen riski, haastaa itsensä, mitä nyt halusin tietoisesti vähän vältellä. Siksi valitsin sellaisen ikään kuin varmemman aiheen, jota olen aiemminkin usein pohtinut.


Pitkän matematiikan yo-koe oli mielestäni aika haastava. Olin ahkerasti laskenut kertaustehtäviä lukuloman ajan, ja kerranut perusasiat juurta jaksaen. Mutta kuten koe osoitti, sovellustehtäviä olisi pitänyt harjoitella vieläkin enemmän. Kokeessa menin nimittäin vähän hämilleni B-osan tehtävistä. Kokeen jälkeen tulin siihen tulokseen, että ensi syksynä, kun kirjoitan pakollisen pitkän englannin, käyn todennäköisesti samalla kertaa uusimassa sen matematiikan. Perusasiat ovat nimittäin nyt hyvällä pohjalla, ja tiedän, että vähän laajentamalla ajattelukykyäni ja opettelemalla oikeasti käyttämään näitä perustavia taitoja, juurikin sovellustehtäviä tehden, yltäisin huomattavasti parempaan tulokseen. Sitä paitsi, minulla ei ole vielä lainkaan tullut sellasta ''ei enää ikinä matikkaa'' -oloa, vaan nyt tälläkin hetkellä minulla oikeastaan olisi jopa intoa ja motivaatiota alkaa perehtyä niihin vähän haastavampiin tehtäviin, sillä siihen saakka en lukulomalla aivan päässyt.

Olen tosi tyytyväinen siihen työhön, jonka tein biologian yo-kokeeseen valmistautumiseen. Olen aina pitänyt biologiasta, ja jo kurssit tuli käytyä huolellisesti. Kertaamista oli kuitenkin paljon, sillä ensimmäisistä kursseista oli pitkästi aikaa, ja biologian oppimäärän, viiden kurssin, kokonaisvaltainen hahmottaminen ja sisäistäminen vei oman aikansa ja vaati paljon ajatuskarttoja sekä istumalihaksia. Biologian yo-koe oli ensimmäinen, josta ulos astuessani olin oikeasti hyvällä mielellä. Nyt pystyin antamaan kaikkeni ja koin onnistuneeni tehtävissä hyvin, niitä ainaista muutamaa pikku unohdusta ja ajatusvirhettä lukuun ottamatta. Alustavien tulosten mukaan näyttää kuitenkin siltä, että piste tai muutama todennäköisesti jää uupumaan tavoittelemastani arvosanasta. No, toisaalta tärkeintä on kuitenkin se, että tiedän nyt hallitsevani asiat sekä eri aiheiden yhteydet toisiinsa hyvin, jopa paremmin kuin koskaan aiemmin.


Menipäs tämä nyt taas ihan yo-höpinäksi.. Vaikka koulujutut luonnollisesti ovatkin päällimmäisenä mielessä näin abikeväänä (tai voiko 3,5 vuoteen lukiota suorittavaa nyt sitten abiksi kutsua), mutta joka tapauksessa, olen minä onneksi muutakin kerennyt tehdä..

Tänä keväänä olen muun muassa
tapani mukaan, kolunnut kirpputoreja,
inspiroitunut vaatteista ja kivoista asukokonaisuuksista,
pikkuhiljaa opetellut käyttämään luomivärejä,
ja löytänyt täydelliset sävyt ja tuotteet niin arki- kuin juhlavampaankin meikkiin,
alkanut juoda kahvia - mustana,
nauttinut tanssitunneista täysillä ja inspiroitunut valtavasti tämän harrastukseni suhteen,
taas pikkuhiljaa alkanut ryömiä maan alle, omaan ihanaan kellariimme käsitöiden pariin.
sekä leiponut, laittanut ruokaa ja kehitellyt uusia reseptejä.

Ja näin kirjoitusten jälkeen, tällä pienellä lomallani ennen tämän vuoden viimeisen jakson alkamista, olen muutenkin nauttinut kaikista niistä asioista, jotka minulle tuovat iloa ja hyvää mieltä. Keväässä vaan on jotain sellaista ihmeellistä, mikä tekee kaikesta jotenkin positiivisempaa, aurinkoisempaa.

8 kommenttia:

  1. Ylppäreiden kanssa painiminen on kyllä aika hullua hommaa. :D Tsemppiä!
    Valmistuin 2012, mutta vieläkin pystyn samaistumaan läpikäymiisi tuntemuksiin. Muistan tekstitaidon kokeessa tulleen paniikin. Vedin rasteja suttupapereiden päälle ja käytin jostain syystä keltaista alleviivaustussia. Yhtäkkiä huomasin, että olin vetänyt isot keltaiset viivat parhaimman vastaukseni yli. Voi sitä paniikkia, kun koeaikaa oli jäljellä enää puolisen tuntia. Aloin hikihatussa kirjoittaa hutiloiden uutta vastausta ja kokeesta poistuessa sain käytävällä kuulla, että olisin voinut palauttaa sen viivoitetunkin version opettajan selityksen kanssa… Ei sitten tullut opettajalla mieleen kertoa tätä itse tilanteessa. :D

    Kirjoitin uskonnon syksyllä, koska kyseessä oli helppo aine. Kyseessä oli ensimmäinen kirjoituskertani ja olin aivan hermona salissa. En pystynyt parhaaseeni, joten arvosana oli odotettua paljon alhaisempi. Kävin uusimassa ussan hieman hälläväliä asenteella. Jokeria kirjoittaessa alkoi kyllästyttää ja päätin jättää yhden asian mainitsematta. Sain kyseisestä tehtävästä pistettä vaille täydet ja jos olisin maininnut mielessäni olleen asian, olisin opettajan mukaan saanut pisteen lisää. Lopullinen arvosana jäikin hienosti sitten pisteen päähän laudaturista, kyllä siinä vaiheessa harmitti keskeyttäminen, vaikka edelliseen kirjoituskertaan nähden arvosana nousikin kahdella! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, no älä muuta sano :D Yo-kirjoitukset ovat kyllä niin oma taiteenlajinsa.. Voi ei, voin vaan kuvitella sen tunteen, kun huomaa tehneensä tuollaisen mokan, eikä sitten paniikissa edes saa ajateltua järkevästi tilanteen korjaamiseksi. Aika ikävän muiston kyllä varmaan jätti se tekstitaidon koe.
      Joo, juuri tuollaiset ''pisteen päästä'' -tilanteet ovat kyllä niin tympäiseviä.. Osaan samaistua, sillä minulla kävi vähän samalla tavalla viime syksynä kemian kanssa. Ajattelin jokeria tehdessä, että ei tähän varmaan tarvitse kirjoittaa sitä aiheeseen liittyvää reaktioyhtälöä (jonka olin vielä ulkoa opetellut muutama päivä sitten!!) Ja eikö siinä sitten niin käynyt, että sillä olisi pisteitä tullut 1-2 lisää ja arvosana M olisi yhden pisteen nousulla ollut E. No ei tässä mikään auta enää, mutta luulen, että tuo laudatur kyllä ärsytti sinun kohdallasi vielä vähän enemmän :/ Vaikka periaatteessa jonkun yksittäisen yo-kokeen arvosanalla ei tulevaisuuden kannalta olisikaan ''mitään'' väliä, niin kyllä tämänkaltaiset kämmit silti vaan jäävät sisintä kalvamaan :D

      Poista
  2. Olipas mukavaa lukea kuulumisiasi! :-) Paria omaa ensimmäistä koitostani odotan jo jännittyneenä syksyllä... Kyllä tämä lukioaika sitten hujahtikin vauhdilla. :-D
    Ihanaa kevättä sinulle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! <3 Voi että, ensimmäiset kirjoitukset ovat kyllä jännä tilanne. Mutta sitten kun on pari kertaa käynyt, se alkaa sillä tavalla rutinoitua, eikä enää jännitäkään niin paljoa. Ja älä muuta sano, lukiovuodet menevät ihan hujauksessa! Mitä sinä muuten kirjoitat syksyllä? :)

      Poista
  3. Mitkä arvosanat siis sait kirjoittamistasi aineista alustavien pisteiden mukaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten sanoin, varmaksi ei voi vielä sanoa mitään, koska alustavathan ovat vain arvioita, eivätkä vielä mitään virallista. Mutta jos pisteet siis pysyisivät jotakuinkin samoina, biologiasta ja äidinkielestä pitäisi tulla ainakin eximiat :) Matikasta puolestaan en osaa yhtään sanoa, koska en tiedä muuttuuko pisteytys ja pisterajat jotenkin nyt, kun koe muutenkin uudistui. Tiedän kuitenkin jo nyt, että en varmaan ihan tyytyväinen tule matikasta olemaan, koska koe tosiaan meni vähän miten sattui :D

      Poista
  4. Kiva kuulla ihan normaaleja kuulumisiakin! :-) Ja hyvinhän nuo sun kirjoitukset vaikuttaa menneen - tärkeintä on, että oot itse tyytyväinen ja ainahan ne voi uusia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Katri! Kulumispostauksetkin siis ovat tervetulleita :) Kyllä ne ihan hyvin ovat kaiken kaikkiaan tähän saakka menneet, vaikka välillä sitä aina vähän miettiikin, että olisi pitänyt ja jos ja jos.. :D Mutta niimpä, oikeassa olet! :)

      Poista