Omalle koiralle sopivaa ruokaa

Moikka! Toissapäivänä oli meidän tavallisesti niin vaatimattoman Paavon hemmottelupäivä. Kävimme ostamassa sille uuden sadepuvun, koska entinen ihan kirjamellisesti hajosi käsiin. Samalta reissulta ostettiin myös monennäköistä herkkua sekä vihdoin testaukseen raakalihapullat, joiden kokeilua pohdinkin jo aiemmin täällä blogissa. Tässä postauksessa ajattelin kertoa vähän siitä, kuinka oikeanlaisen ruuan avulla löysimme ratkaisun moneen Paavon terveyteen liittyvään pulmaan, ja mitä minulla on mielessä Paavon ruuan suhteen nyt jatkossa.

Kyllä kelpaa lenkkeillä uudella tuliterällä puvulla! (Kuvassa lahkeet taitettu kertaalleen, mutta se osoittautui turhaksi. Lahkeet ovatkin paremman pituiset, kun niitä ei ole taitettu.)

.
Paavon ollessa pienempi hankimme sille eläintarvikeliikkeestä vähän hintavampaa koiranruokaa. Paavo voi muuten hyvin, mutta silmät tuntuivat vuotavan itsepintaisesti. Kokeiltiin riisitöntä, lammasta sisältävää. kalkkunaa sisältävää, sellaista joka ei sisällä kalkkunaa.. Tosi monenlaista siinä toivossa, että silmien vuotaminen vähän vähenisi. Silloin olimme siis vielä jonkun verran mukana näyttelyhommissa Paavon kanssa. No, näin jälkikäteen ajateltuna silmien pieni vuotaminen ei kuitenkaan ollut mikään iso murhe siihen verrattuna, mitä myöhemmin oli tulossa..

Paavon ollessa 4-5 vuoden ikäinen, alkoi pitkä tulehduskierre tassuissa ja korvissa. Toinen korva oireili, sitten takatassut, myöhemmin vielä toinenkin korva, välillä etutassut.. Tulehduksien hoitaminen oli työlästä, myös kallista, ja aina kun ne oli valtavalla työllä saatu hoidettua, sai sen jälkeen koko ajan olla vähän varpaillaan: Eikai se korva taas ole vähän alkanut kutista? Onkohan Paavo taas jyrsinyt tuota oikeaa takajalkaa? Tulehdukset paitsi tuottivat ison työn meille, olivat myös tosi kurjia Paavolle.

Se oli myös aikaa, jolloin muutaman kerran ostimme Paavolle marketista ''vähän-mitä-sattuu-ruokaa''. Paavo kävi kupilla nuuhkaisemassa ja kääntyi kannoillaan, tai söi vain vähän, ja jätti loput. Ihmettelimme, onko se kipeä, kun ruoka ei maistu, sillä Paavo ei ikinä ole ollut mitenkään nirso.

Jossain vaiheessa onneksi tajusimme kokeilla Paavolle täysin vehnätöntä koiranruokaa.
Vehnä on halpaa, ja siksi sitä on suurimmassa osassa markettien hinnaltaan halvemmissa koiranruuissa. Vaihdoimme ruuan vehnättömään ja muutenkin laadultaan parempaan ruokaan.
Ja arvatkaa, miten kävi? Paavon ruokahalu parani valtavasti. Nyt se jopa odotti kuppinsa edessä jo reilusti ennen ruoka-aikaa. Toinen merkki oikeanlaisen ruuan löytymisestä oli se, että pikkuhiljaa tulehdukset alkoivat rauhoittua, niitä tuli yhä harvemmin, ja lopulta ne loppuivat kokonaan! Myös silmät alkoivat pikkuhiljaa kirkastua, ja kuten kuvista näkyy, Paavon silmät ovat nykyään todella puhtaat. Kaiken kaikkiaan Paavo voi nykyään selkeästi paremmin ja on myös energisempi.

Jälkikäteen ajateltuna olemme tajunneet myös sen, että tulehduskierteen aikoihin Paavoa oli tapana palkita pienillä juustopaloilla. Uskon niiden aiheuttaneen oman osansa kierteessä. Kun ajattelee, niin eiväthän maitotuotteet, kuten ei vehnäkään, periaatteessa kuulu koiran luontoon. En kuitenkaan väitä, etteivätkö ne jollekin voisi sopia. Kuten me ihmisetkin, koirat ovat niin erilaisia. Paavon tapauksessa kuitenkin vehnättömään ruokaan vaihtaminen, ja kenties myös juustopalojen antamisen lopettaminen, ovat osoittautuneet uskomattoman hyviksi muutoksiksi. Tulehduksien aiheuttajasta ei tietenkään voi koskaan olla ihan täysin varma, mutta uskoisin näillä muutoksilla olleen kaikkein eniten vaikutusta.

Uudessa puvussa on kätevä ''luukku,'' joka mahdollistaa valjaiden laiton puvun alle.

.

Eläintarvikeliikkeissä on nykyään yhä kattavammat valikoimat erilaisia vehnättömiä koiranruokia, ja muitakin herkkyyksiä sekä allergioita huomioon ottavia vaihtoehtoja. Hintaa eläintarvikeliikkeiden ruuilla on vähän enemmän, mutta uskoisin niiden yleisesti ottaen olevan laadukkaampia kuin markettiruuat. Laatu nimittäin lähes poikkeuksetta näkyy koiranruuan hinnassa, ja ruuan laatu puolestaan vaikuttaa koiran hyvinvointiin todella kokonaisvaltaisesti.

Yhden vehnättömän markettiruuan, josta on tullut meidän luottoruoka, haluan kuitenkin mainita: Hau-Hau Champion Super Premium -kuivaruoka. Paavo on pitänyt siitä kovasti ja se on tuntunut sopivan Paavolle loistavasti. Tätä ruokaa löytyy siis ihan tavallisista ruokakaupoista, ja se on itse asiassa ainoa sellainen markettiruoka, jonka olemme todenneet sopivan Paavolle niin hyvin.
Verrattuna muihin markettiruokiin tämä vehnätön ruoka on vähän hintavampaa, mutta pienen koiran mittakaavalla ei sitä mielestäni voi kalliiksi sanoa. Koiranruoka ei mielestäni muutenkaan ole se asia, josta ensimmäisenä tulisi tinkiä, koska ruualla on ihan valtava vaikutus koiran terveyteen. Ihan samalla tavalla, kuin ihmisenkin kohdalla.

Omalle koiralle sopivaa ruokaa ei välttämättä löydä ihan heti. Se yleensä vaatii kokeilua, etsimistä ja erehtymistäkin. Paavo on meidän perheen ensimmäinen koira, ja siitäkin syystä kesti jonkin aikaa tajuta, millaista ruokaa kannattaa ostaa ja mikä on nimeomaan Paavolle sopivaa. Kun hiljalleen kokeilee erilaista, samalla seuraillen koiran hyvinvointia ja energisyyttä, oikea ruoka varmasti jossain vaiheessa löytyy.

Parissa aiemmassa postauksessa kirjoittelin suunnitelmistani kokeilla raakaruokaa Paavolle. Nyt ollaan askelta lähempänä toteutusta: Pakastimessa odottelee yksi pussillinen raakalihapullia. Kaikenlaisiin uusiin ruokakokeiluihin tietysti sisältyy aina sellainen pieni jännitysmomentti, kun on kuitenkin kyseessä jo vähän iäkkäämpi koira (ei meidän töhö-Paavo oikeasti voi olla pian jo 8-vuotias..) Ei voi olla ihan varma, miten esimerkiksi vatsa reagoi uuteen ruokaan. Aloitan raakalihan kokeilun aluksi korvaamalla kuivaruuasta vain ihan pienen määrän lihapullalla. Sitä en epäile, etteikö Paavo pitäisi siitä, mutta saa nähdä miten sen vatsa ja elimistö siihen reagoi.

Mikäli kaikki menee hyvin ja Paavo pitää ruuasta, ajattelin vähän lisätä raakaruuan osuutta Paavon ruokavaliossa. Joskus ehkä jopa 50/50 ruokinta voisi olla yksi mahdollisuus, eli noin puolet ruuasta olisi raakaa ja puolet kuivanappulaa. Saa nähdä.. Voin raportoida tilanteesta sitten teillekin, kun ollaan päästy kokeilemaan raakaruokaa.

Vaihtelun vuoksi otimme muuten eläintarvikeliikkeestä mukaan näytteen vehnättömästä Purenatural nimisestä ruuasta. Onko teillä kokemuksia siitä, tai ylipäätänsä jostain muusta vehnättömästä ruuasta, jota haluaisitte meille suositella? :)

Ompele oma ihana pehmolemmikkisi

Moikka! Tämä postaus on jo pitkään odotellut valmistumistaan blogitekstieni luonnoksissa. Tänään siis olisi vuorossa käsityöpostaus, nimittäin ohje pehmolemmikin ompeluun! Olen jo aiemmin esitellyt teille tekemiäni pehmolemmikkejä, mutta nyt ajattelin kertoa, miten sellainen valmistuu vaihe-vaiheelta. Täältä ja täältä löydät aiemmat postauksen pehmolemmikeistä. Niissä kerron enemmän jo aiemmin valmistuneista hahmoista sekä esittelen tarkemmin Fiona Goblen kirjoittaman Pehmolemmikit-kirjan, josta olen poiminut alkuperäisen ohjeen ja ideoita omiin pehmolemmikkeihini.

Tässä koko ''jengi'', tosin tässä postauksessa valmistuvan nallekarhun olen antanut lahjaksi.

Kuinka tämä pehmolemmikki valmistui?

Pehmolemmikin ompeluun tarvittavat materiaalit ja työvälineet:

• fleece-kangasta (mahdollisimman vähän joustavaa)
• vanua 
• läpinäkyvää kaavapaperia (myös esimerkiksi leivinpaperi käy)
• ompelukone sekä perusompeluvälineet (sakset, nuppineuloja ja tavallinen silmäneula)
• fleece-kankaan väristä ompelulankaa sekä mustaa karhunlankaa (eli tavallista ompelulankaa hieman paksumpaa/vahvempaa lankaa)
• muita kankaita/nappeja/lankaa lemmikin vaatteiden tekoon

1. Kopioi pehmolemmikin kaava (postauksen oleva kuva) leivin - tai muulle ohuehkolle läpinäkyvälle paperille.

2. Leikkaa kaava irti.

3. Nupita kaava fleece-kangaspalaan kiinni (huom! pala on yksi kangas, ei kaksinkertainen). Kun laitat tarpeeksi paljon nuppineuloja, ääriviivoja ei välttämättä tarvitse piirtää, vaan voit leikata lemmikin suoraan irti.

4. Taita leikkaamasi pala pystysuunnassa kaksinkerroin, ja kiinnitä parilla nuppineulalla. Taita myös kaava, ja piirrä siitä mallia katsoen puolikkaan leijan muotoinen osa taitettuun kangaspalaan. ''Leijan'' eli muotolaskoksen yläreuna on suunnilleen eläimen nenän kohdalla, ja alareuna hieman kainalon alapuolella.

4. Ompele muotolaskos taitettuun kankaaseen piirtämääsi merkkiviivaa pitkin suoralla ompeleella. Muista tehdä pienet peruutukset alussa ja lopussa, tai käytä ompelukoneen päättelytoimintoa.

5. Kun avaat taitoksen, tulisi lemmikin näyttää tältä. Pöydän puolella on nyt siis nurja puoli, eli edellisessä kohdassa ompelemasi muotolaskos.

6. Seuraavaksi nupita pehmolemmikin puolikas kiinni, oikea puoli alaspäin, samanlaiselle fleece-kangaspalalle. Muotolaskos näkyy nyt siis ylöspäin.

7. Sitten on ompelun vuoro. Ompele pehmolemmikki käyttäen tätä ohjetta, sillä näin ompelu käy helpoiten, ja saat lemmikistä mahdollisimman symmetrisen. Kääntöaukko kannattaa merkitä valmiiksi ennen ompelun aloittamista.
Aloita numerosta yksi ja etene punaista viivaa pitkin nuolien osoittamaan suuntaan. Pysähdy haarakohdassa ja tee pieni peruutus päättelyksi. Nosta paininjalka ylös, katkaise langat ja lähde vastakkaiselta puolelta ompelemaan kakkosnumerosta edeten nuolien osoittamaan suuntaan. Tullessasi haarakohtaan, tee jälleen pieni peruutus. Huom! Katso, että haarakohtaan päättyvät ompeleet menevät vähän päällekkäin, (ettei haaraan jää reikää :D)
Nyt alavartalo on ommeltu. Lopuksi ompele kolmoskohdasta, eli ykkösen alkukohdasta, ylävartalo nuolien osoittamaan suuntaan. Muista jättää riittävä kääntöaukko. Huom! Älä aloita punaisen viivan ompelua ihan kainalon kohdalta, vaan noin 1,5cm cm kainalosta alaspäin. Älä myöskään jätä kääntöaukkoa alkamaan aivan kainalosta. Näin vältyt rypyiltä kainaloiden kohdalla.

8. Jätä pieni (noin 0,5cm) saumavara ommellessasi pehmolemmikin puolikasta toiseen kankaaseen. Ompeluvaihe on erityisen tärkeää tehdä huolellisesti. Ompele rauhallisesti ja tarkasti, sillä näin pienessä työssä pienetkin ompeleen mutkat näkyvät lopputuloksessa. Tee loppuun ja alkuun aina muutaman piston peruutukset tai käytä ompelukoneen päättelytoimintoa. Ja muista jättää kääntöaukko!

Pehmolemmikki ommeltuna toiselle kankaalle.

9. Vaikka olisit tehnyt pienet peruutukset ommelten alku- ja loppukohtiin, kannattaa varmistaa päättely tekemällä muutama solmu päällekkäin työhön jääneistä roikkuvista langoista, ennenkuin leikkaat ne pois.

10. Leikkaa ylimääräinen kangas pois. Älä leikkaa liian läheltä ommelta, mutta älä myöskään jätä liian paksua kaitaletta kangasta, sillä se vaikeuttaa työn kääntämistä.

11. Käännöskohtiin voit leikata ihan pienet lovit, sillä ne vähentävät ryppyjä haarakohdissa. Ole kuitenkin varovainen, ettet leikkaa ommelta!

Ylimääräinen kangas on nyt leikattu ja työstä roikkuvat langat päätelty ja katkaistu.

12. Käännä lemmikki oikein päin. Ole kärsivällinen kääntäessäsi lemmikkiä, älä ''käytä väkivaltaa'' tai koita saada koko lemmikkiä kerralla runnottua kääntöaukosta. Voit käyttää apunasi jonkinlaista puikkoa, jossa ei ole teräviä reunoja tai kärkiä, esim paksua virkkuukoukkua. Käytä sitäkin kuitenkin varoen. Itsekin olen joskus kääntämisvaiheessa puhkaissut lemmikkiin vahingossa reiän.

Lemmikki käännettynä oikein päin.

13. Sitten on aika täyttää lemmikki vanulla. Myös tämä vaihe vaatii kärsivällisyyttä. Aloita jalkojen ja käsien kärjistä. Revi vanu huolellisesti ja laita vain pieni määrä vanua kerralla. Näin vältyt pahkuroilta. Varo tunkemasta liikaa vanua. Täytetyn lemmikin tulisi olla napakka, mutta kuitenkin mukavan pehmeä. Myös tässä vaiheessa voit käyttää apunasi esim, paksua virkkuukoukkua. Älä täytä korvia, ellet jätä niitä pystyyn (katso esim. tekemäni sammakko.)

14. Kun olet täyttänyt lemmikin, ompele kääntö/täyttöaukko käsin kiinni. Ompelulanka kannattaa laittaa kaksinkerroin kaikissa käsin ommeltavissa vaiheissa. Päättele lanka huolella tekemällä useita solmuja, ja vetämällä langanpäät neulalla lemmikin sisäpuolelle.

15. Käsinompelu jatkuu.. Muotoile jalat taittamalla ne noin 3cm matkalta, ja ompele ne suoraan kulmaan pistelemällä vuorotellen nilkkaan ja jalkaterään. Kiristä lankaa aina välillä, jotta taitos syntyy. Tee tarpeeksi monta pistoa, jotta taitos myös pysyy.

16. Kas näin.. Lopuksi pistä neulalla lanka ihan taitoksen juureen, katkaise langat ja tee päättelysolmu sinne siististi piiloon.

17. Mikäli lemmikillä on tällaiset pyöreät korvat, pistele ne ''suppuun'' muutamilla pistoilla. Myös tässä, muista huolellinen päättely.

18. Kirjo yksityiskohdat käyttämällä mustaa, tavallista ompelulankaa vahvempaa lankaa. Myös tämä lanka kannattaa laittaa kaksinkerroin ommellessasi.

19. Kirjo tällaiset (kuva alla) viivat varpaisiin ja sormiin. Päättele kirjontalanka mahdollisimman huomaamattomasti tekemällä muutamia solmuja lopetuskohtaan, tassun alapuolelle.

Varpaat ja sormet ovat söpöt pienet yksityiskohdat.

20. Kirjo myös kasvot lemmikille. Se tietysti vie hetken, mutta suosittelen kirjomista, sillä se tekee lemmikille oman sympaattisen ilmeensä. Kirjotut kasvot ovat myös huomattavasti siistimmät, kuin esimerkiksi tussilla piirretyt.

Langan aloitussolmun saat kätevästi piiloon silmien/nenän alle.

Lemmikki enää vailla persoonallisia vaatteita :)

Vaatteiden teossa vain mielikuvitus on rajana! Voit ommella lemmikille vaatteet puuvilla- tai fleece-kankaasta. Voit myös virkata tai neuloa vaatekappaleita. Tälle nallelle ompelin minikokoisella housukaavalla kuminauhahousut ja virkkasin pikkuruisen villapaidan, johon sitten vielä ompelin käsin fleece-kankaasta sydämen. Toisaalta voit jättää vaatteet myös ompelematta, kuten itse tein kengurun ja lehmän kohdalla. Ne saivat muita somisteita.

Tämä oli siis hyvin pelkistetty, simppeli ohje pehmolemmikistä. Näissä pehmolemmikeissä onkin se kiva juttu, että vartalon peruskaavaan voi itse yhdistää minkä tahansa muotoisen pään ja korvat, lemmikistä riippuen. Myös valmiiseen lemmikkiin voi lisäillä yksityiskohtia, kuten hännän, täpliä tai vaikka utareet! Tässä vielä loppuun vähän kuvia tekemistäni lemmikeistä, mikäli niistä löytyisi inspiraatiota ja ideoita: 

Tässä on siis peruskaava hahmoon. Kun klikkaat alla olevaa kuvaa, se aukeaa ruudullesi. Voit myös tallentaa sen tietokoneellesi, ja sitten avata. Tietokoneesi ruudun koosta ja kuvankatseluohjelmasta riippuen kuva joko näkyy oikean kokoisena tai pienenee. Tärkeää onkin, että zoomaat kuvan kuvankatseluohjelmallasi 100% -kokoiseksi. Kuva ei todennäköisesti mahdu ruudullesi kerralla, joten kopioi se läpinäkyvälle paperille osa kerrallaan, kynällä ruudun läpi. Älä kuitenkaan paina kynällä kovaa ruutua vasten! (Siitä voi tulla sanomista..) Lemmikin korkeuden tulisi olla 32,5 cm, varpaista korvan korkeimpaan kohtaan. 

Ps. Näistä pehmeistä hahmoista kiinnostuneille ja innostuneille suosittelen lämpimästi kyseistä Pehmolemmikit-kirjaa, sillä siellä on tosi paljon selkeitä, myös aloittelijalle sopivia, ohjeita erilaisiin lemmikkeihin sekä runsaasti kaavoja ja ohjeita lemmikkien vaatteisiin. Myös tekniikat sekä työvaiheet kuhunkin kirjassa esiteltyyn lemmikkiin on kuvattu todella tarkasti ja yksityiskohtaisesti.