Olen aina ihaillut niitä, jotka laittavat kypärän päähän pienimmillekin pyörämatkoille. Pidempiä matkoja pyöräillessäni olen aina käyttänyt kypärää, mutta esimerkiksi matkat kouluun ja harrastuksiin ovat jo pidemmän aikaa taittuneet ilman pyöräilykypärää. Ennen vain mietin usein, että pitäisi hankkia uusi kypärä, ja pitäisi alkaa käyttää sitä päivittäin ja.. Pitäisi, pitäisi ei kuitenkaan auta, vaan on ryhdyttävä tuumasta toimeen. Kävimmekin isin kanssa eilen ostamassa minulle pyöräilykypärän. Pidän tosi paljon tämän uuden kypäräni mallista ja väristä. Kypärän ulkonäköhän ei tietty ole tärkeintä, vaan se, että se sopii omaan päähän hyvin, ja on näin mahdollisimman suojaava. Mutta koska pyöräilykypärissä on nykyään useita eri malleja sekä aivan ihania värejä ja kuviointeja, miksei valitsisi sellaisen, joka myös miellyttää omaa silmää.

Nyt lukion alettua koulumatkani piteni, ja koulumatkojen lisäksi kuljen kaikkialle muuallekin pyörällä. Käyn tanssiharkoissa, kaupungilla ja kavereiden luona pyörällä, ja matkaa kertyy päivittäin aika paljon.
Kaiken lisäksi olen aika aamu-uninen arkisin, ihan koulupäivän ensimmäisille tunneille saakka. Hämärinä aamuina väsyneenä ja kiireessä pyöräillessä refleksit eivät tosiaan ole parhaimmillaan, ja riski esimerkiksi olla huomaamatta autoa tai toista pyöräilijää on huomattavasti suurempi.
On tosi yleinen tapa ajatella, että ei minulle nyt mitään voi tuon lyhyen matkan aikana käydä, reittikin on ihan tuttu. Koskaan ei kuitenkaan voi ennustaa tulevaa, ja kaikenlaiset onnettomuudet tulevat aina yllätyksenä. Mikäli jotain oikeasti sattuu, asiat saavat ihan uudet mittasuhteet. Silloin esimerkiksi kampaus, jonka kypärä saattaa lytistää, ei merkitse enää yhtään mitään. Kaikille on varmasti selvää, miten herkkä ihmisen pää oikeasti on, ja miten vain yksi isku saattaa muuttaa koko elämän, niin kauhealta kun se kuulostaakin. Vaikkei kypärä yksin voi suojata ihan koko pään ja niskan aluetta, ovat useat tapaukset osoittaneet, miten tärkeä suoja kypärä on onnettomuustilanteessa ollut.
En tiedä onko kyse vaan siitä, että
pahin, ala-asteen loppu ja yläasteen alkupuoli (jolloin siis kaikki oli minusta niin hirveän noloa), ovat nyt takanapäin, mutta minusta tuntuu että kypärän käyttö on pikkuhiljaa saanut uutta arvostusta. Ainakaan minusta ei tunnu enää yhtään nololta laittaa kypärää päähän, päivastoin. Kypärä ei todellakaan tee kenestäkään typerän näköistä.
Samalla esittelyssä päivän kouluasu:
Converset , tulianen
Globe Hope -laukun sain aikoinaan NouHätä -kilpailusta
Hame , H&M basics
Villatakki , kirppis
Rannekorut kirppikseltä ja Barcelonasta
Mexx-toppi , kirppis
Kypärä, Nutcase
Älä siis anna typerien ''pottakommenttien'' estää sinua suojaamasta omaa, arvokasta päätäsi, äläkä jätä kypärää laittamatta vain peläten muiden suhtautumista. Huomaat pian, että moni muukin on valinnut kypärän käytön. Laita kypärä rohkeasti päähän, ja kannusta myös läheisiäsi laittamaan. Fiksuutta on laittaa kypärä päähän
ps. kuvissa kypärä jäi minulla vähän liian taakse. Asian huomattuani vaihdoin siihen ohuemman otsapehmusteen, ja kypärä asettui juuri oikeaan kohtaan. Kannattaa olla tarkka kypärän oikeanlaisen päähän asttamisen suhteen! :)